Latšo aven ka Tillväxtanalys

- departamentos pe tillväxtpolitisko iśiba ta analysi

Tillväxtanalys hin Sveitiko  deparmentosko hougáje kon tšérila buti télal  Näringsdepartementos ta tšérela buti  regeriungoske te tšérela analysi pa svedosko tillväxtpolitika. Mieniba hin te džorljavel themesko konkuribosko džoraliba ta frestavel angle neve butja are firmi so barjula aro sáre themesko rigja.

Ame tšeravaha bohles iśsiba, analysi ta statestika pa sveitiko ta  internationalno pervspektiva. Amengo butja botnuvela  aro džanibi ta tšatšuno phirniba ta amengo džanibako  ookiba hin te tšérel téliba deparmentos- ta parlamentosko politikano agoribake.

Amare butjarenge hin baro kompetensija pa  tillväxtpolitika aro but slága rigjata.Ame tšérava nína buti pe vaure hougájensa ta aro hioviba  rikhavaha vaure  avrutne eksperti te lahas koni tšihkiide resultato. Amengo buti hiovila  drouvo itbutja pe Regeringskansliet

Amengo buti

Tillväxtanalysosko starakiba hin te nouruvel angle tšihko džanibosko botnos pa tillväxtpolitika ta anglavel internationalno kontakti. Tillväxtanalys hin themesko hougáje ta tšérila buti télal deparmantos ta kones hin agnal sváriba pa tillväxtpolitikako iśiba, analysi, globalkane džanibako  tiljiba ta angliba. Hougájesko  buti voibuvahas dielaves are vaure kotoriba:

1.     Tšensti,tšenstako inovátši  ta jek inovátikano systemi so džalpe.

2.     Avri themengo ofisija, kaj arakhelas vojiba so globalisija  dela.

3.     Pherdibako tšensti kapitalisko jelpiba ta godidíjiba.

4.     Thanekano dimensijako  starakiba barjibako angladžavibake aro hilo Svedo.

5.     Statestika ta databasi te lel pherdalno dikhiba ta koni fendide efeksija

6. Aja džoralo tillväxtpolitika so steśuvela angledžaviba .

Trin kotoriba; Inovatšija ta globalikane arakhabosko thána. Frestiba ta frestibakodživiba thánekano barjiba, angnál sváriba pa vaure slága  butjako malahkakotoriba ta tšérela itbutj te lel koni fendide resultati. Tillväxtanalys hin jek bolibako  frestiba kones hin 60 butjari. Héruno ofisija hin aro Östersund ta amen tšérvaha nína buti aro Stockholm, Brasilia, New Delhi, Peking, Tokyo ta Washington D.C.Generaldirektorosko nau hin Jan Cedervärn.